Hyvää joulua!

Iloista ja rauhallista joulua! <3

Enpä ole paljoa kerinnyt täällä käydä. Koko viikko ollaan oltu liikenteessä ja iltaisin ei ole jaksanut mitään kirjoittaa. Huomenna on onneksi joulu ja silloin rauhoitutaan perheen kesken. Meillä on aattona vähän paikasta toiseen menoa. Ensin mennään käymään mun iskällä. Sieltä mennään anopille syömään menu 1 ja sieltä mennään mun äidille syömään menu 2 ja katsomaan joulupukkia. Onneksi kaikki asuvat Helsingissä niin matkat eivät ole pitkiä. Here todennäkösesti nukkuu päikkärit autossa, tai ainakin toivon niin.

Me saatiin myös joulukuusi koristeltua. Here oli oikein innoissaan kuuseen laittamasa koristeita. Tosin huomasin, että koristeet vaihtoivat koko ajan paikkaa. x) sitten kun niitä koristeita alkoi löytymään keittiöstä, piti jo sanoa, että ei niihin koristeisiin saa koskea.Sen jälkeen ne on saanut olla rauhassa. Kakekin suostui ( mä vaadin) laittamaan yhden koristeen, niin mä voin sanoa, että se on meidän kaikkien kuusi. x)

Olisin mä myös halunnut valkoisen joulun. Aika ankean näköistä ulkona, kun on varmaan 4 päivää tullut vain vettä ja plussaa. Se kyllä syö vähän joulufiilistä mutta onneksi vain vähän.

Viettäkäähän rauhallinen joulu.

Vihdoinkin!!!!!!! Lunta!!! Vähän tullut mutta sen verran nyt kuitenkin että maa on valkoisena. <3 Kyllä se heti piristää ja tuo valoa pimeisiin aamuihin ja iltoihin. Herekin oli tänään ihan innoissaan, kun oltiin puistossa ja lunta sato. Siellä me kaksisteen pyöritiin lumihangessa, tehtiin lumipalloja ( tai lollollllo niin kuin Here sano xD ) ym muuta kivaa. Toivonmukaan se pysyisi myös. On nimittäin luvattu taas plussakeliä. Mä en jaksais sitä että ekana lumi sulaa, sitten yöllä iskee pakkanen päälle ja sitten onkin vaarallista kulkea ulkona sen jään takia. :/ Sain jouluvalotkin laitettua. Here oli niistä tosi innoissaan. Kun sain ne päälle kuului vain: ooooooo, valo! Isillekin niitä esitettiin innoissaan. <3 Sieltä se joulu tulee, pikku hiljaa. Mä olen myös saanut 98% ostettua lahjatkin. Kakelle pitäisi vielä jotain keksiä, taitaa olla mahdoton tehtävä kun herra on ilmoittanut, että ei halua mitään. x) Joulukuusikin pitää jossain vaiheessa hommata. Ihanaa, saadaan Heren kanssa se koristella kauniiksi. <3

Me ollaan myös nyt käyty useana päivänä tutustumassa päiväkodissa. Herellä on mennyt todella hyvin siellä. Olen siis vielä itse ollut mukana mutta varmaan kohta pitää koittaa jättää sinne ja katsoa mitä tyyppi tykkää. Aluksihan hän on aina ollut sylissä ja katsonut hoitajia tuimasti mutta vain pari minuuttia. Sitten ollaan huomattu lelut ja sitten ollaankin menty reippaasti kaikessa mukana. Viimeksi oli jumppatuokio ja Here oli aivan innoissaan asiasta. Ei olla pahemmin äidin sylissä käyty, mutta edelleen ollaan muutaman kerran käyty tarkistamassa, että olenhan vielä paikalla. Hoitajatkin ovat vakuuttaneet, että tuskin tulee olemaan ongelmaa kun on noin reipas lapsi. Ottaa hyvin kontaktia lapsiin ja aikuisiin. Varmasti itkut pääsee molemmilta kun se aika koittaa mutta eiköhän se ole ihan normaalia jokaisessa perheessä. x) Torstaina mennään sinne taas.

Eilen sain myös mun ikuisuusprojektin valmiiksi. Mä tein mun tädille joululahjaksi torkkupeiton isoäidinneiliöistä. Tähän kohtaa mainittakoot, että mä olen sanonut vihaavani käsitöitä. Mulla on ollut siitä tosi suuret traumat, koska mulla oli aika mulkero opettaja ala-asteella. Heren saatuani ja tuttujen töitä nähdessäni sain jostain päähäni alkavani kokeilla kutomista ja virkkaamista. Youtubesta ja googlesta hain ohjeita ja pikku hiljaa sain jotain pientä piiperrystä tehtyä- Tähän mennessä olen kutonut jokusen huivin, 3 säärystimet, minipipon ja äidille myös torkkupeiton. En mä tiedä onko mulla yhtään oikeaa isoäidinneiliötä siinä mutta kyllä mä aika tyytyväinen siihen olen. Toivottavasti täti myös tykkäis.Jos olisi ollut aikaa enemmän, olisin varmaan vähän vielä suuremman tehnyt siitä. :)

Ihanaa jouluodotusta kaikille!! <3

Niinhän siinä sitten kävi, pakkaset ja jää tuli mutta lumi unohtu!!! Edelleen mä joka aamu odotan ja toivon, että se maa olisi valkoisena. <3

Meillä oli tänään vähän erityisempi päivä. Nimittäin tutustuminen päiväkotiin. Herehän on menossa tammikuussa sinne ja minä kouluun. Tää koko ajatu jännittää, hirvittää, kauhistuttaa ym. mua. Mä kyllä tiedän, että tämä päätös on oikea. Pitäähän mun saada opintoja eteenpäin jos mä joudun kohta uudestaan jäämään tauolle ( toiveajattelua), jos pikku kakkonen ilmottaisi tulostaan. :)
Me siis saatiin jokunen viikko sitten tietää, että mihin päästiin. Se paikka aihetutti hirmuisen ristiriitaisen tunteen itsellä. Porvoossahan on tällä hetkellä aika katastrofi tilanne päiväkodeissa ja tarkkaan piti miettiä, että mihin sitä oman lapsensa haluaa ( ja ei päästy siis sinne minne haluttiin). No tää paikka on tällä hetkellä ihan hevonkuusessa, julkisilla sinne kestää tunnin!!! Mulla kun ei ole korttia tai auto niin mun on pakko käyttää julkisia. Kake pystyy tiettyinä aikoina viemään Heren mutta mä olen pääasialölinen viejä ja hakija. No tämä päiväkoti on kuitenkin toivonmukaan siirtymässä viikolla 8 takaisin sinne missä se olikin. Eli mun koulun viereen, eli erittäin hyvä juttu. Mä myös tein oman työssäopimiseni tässä päiväkodissa, joten mä tunnen hoitajatkin jo ennestään. Eli enemmän tässä on plussaa mutta toi matka.... Sinne pitäisi viedä sen 6-7 viikkoa, vaatii aika paljon asennetta. Saa nähdä miten hermo kestää tunnin kestäviä edes-takasmatkoja. Toivon todella, että ne lumet tulee ennnen ja lumimyrskyt jäävät vähiin. Voi muuten olla, että mä luotan taksin kyytiin vaikka lompakko sitä kestäisikään. x)

No tänään me joka tapauksessa mentiin sinne. Oltiin sovittu, että n. 9 ollaan siellä. No mehän sitten sunnuntaina katsottiin kaikkia mahdollsia vaihtoehtoja läpi ja koko homma alkoi näyttämään aika epätoivoiselta. Kunnes löytyi "hyvä "yhteys, joka kulkee sinne jopa 5 kertaa päivässä. 8.30 aikoihin päästiin kuin päästiinkin päiväkotiin (kahta bussia joutui käyttämään). Ovesta kun astuttiin sisään Here antoi niin tuiman katseen hoitajalle ( saman katseen saa minun äitini ja siskoni xD ), hetken piti sylissä pitää, kunnes huomattiin uudet lelut. Sitten ei äitiä hetkeen edes kaivattu. Ulos kun päästin, niin mentiin muiden mukana. Pari kertaa kävi tarkistamassa, että onhan äiti pysynyt paikoillaan. Eli meidän ensi käynti oli erittäin hyvä, todella positiiviset fiilikset jäi. Here otti hienosti kontaktia muihin lapsiin ja oli todella reipas koko ajan. Näytti tykkäävän. Ensi maanantaina me mennään uudestaan sinne. Takasin päin tullessa Here nukahtikin vaunuihin, oltiinhan me herätty ennen klo 7 jo, Tavallisesti me herätään 8.45 eli ei ihme että väsytti.

Kotiin kun päästiin, me alettiin tekemäään Heren mummille ja ukille joululahjaa. Samanlaiset pitäis myös tehdä kummeille ja parille serkulle. Homma oli erittäin sotkuista mutta Here tykkäsi niitä tehdä.

 

Nyt syömään ja ulos puistoon! Hyvää maanantaita!