Hyvää joulua!

Iloista ja rauhallista joulua! <3

Enpä ole paljoa kerinnyt täällä käydä. Koko viikko ollaan oltu liikenteessä ja iltaisin ei ole jaksanut mitään kirjoittaa. Huomenna on onneksi joulu ja silloin rauhoitutaan perheen kesken. Meillä on aattona vähän paikasta toiseen menoa. Ensin mennään käymään mun iskällä. Sieltä mennään anopille syömään menu 1 ja sieltä mennään mun äidille syömään menu 2 ja katsomaan joulupukkia. Onneksi kaikki asuvat Helsingissä niin matkat eivät ole pitkiä. Here todennäkösesti nukkuu päikkärit autossa, tai ainakin toivon niin.

Me saatiin myös joulukuusi koristeltua. Here oli oikein innoissaan kuuseen laittamasa koristeita. Tosin huomasin, että koristeet vaihtoivat koko ajan paikkaa. x) sitten kun niitä koristeita alkoi löytymään keittiöstä, piti jo sanoa, että ei niihin koristeisiin saa koskea.Sen jälkeen ne on saanut olla rauhassa. Kakekin suostui ( mä vaadin) laittamaan yhden koristeen, niin mä voin sanoa, että se on meidän kaikkien kuusi. x)

Olisin mä myös halunnut valkoisen joulun. Aika ankean näköistä ulkona, kun on varmaan 4 päivää tullut vain vettä ja plussaa. Se kyllä syö vähän joulufiilistä mutta onneksi vain vähän.

Viettäkäähän rauhallinen joulu.

Vihdoinkin!!!!!!! Lunta!!! Vähän tullut mutta sen verran nyt kuitenkin että maa on valkoisena. <3 Kyllä se heti piristää ja tuo valoa pimeisiin aamuihin ja iltoihin. Herekin oli tänään ihan innoissaan, kun oltiin puistossa ja lunta sato. Siellä me kaksisteen pyöritiin lumihangessa, tehtiin lumipalloja ( tai lollollllo niin kuin Here sano xD ) ym muuta kivaa. Toivonmukaan se pysyisi myös. On nimittäin luvattu taas plussakeliä. Mä en jaksais sitä että ekana lumi sulaa, sitten yöllä iskee pakkanen päälle ja sitten onkin vaarallista kulkea ulkona sen jään takia. :/ Sain jouluvalotkin laitettua. Here oli niistä tosi innoissaan. Kun sain ne päälle kuului vain: ooooooo, valo! Isillekin niitä esitettiin innoissaan. <3 Sieltä se joulu tulee, pikku hiljaa. Mä olen myös saanut 98% ostettua lahjatkin. Kakelle pitäisi vielä jotain keksiä, taitaa olla mahdoton tehtävä kun herra on ilmoittanut, että ei halua mitään. x) Joulukuusikin pitää jossain vaiheessa hommata. Ihanaa, saadaan Heren kanssa se koristella kauniiksi. <3

Me ollaan myös nyt käyty useana päivänä tutustumassa päiväkodissa. Herellä on mennyt todella hyvin siellä. Olen siis vielä itse ollut mukana mutta varmaan kohta pitää koittaa jättää sinne ja katsoa mitä tyyppi tykkää. Aluksihan hän on aina ollut sylissä ja katsonut hoitajia tuimasti mutta vain pari minuuttia. Sitten ollaan huomattu lelut ja sitten ollaankin menty reippaasti kaikessa mukana. Viimeksi oli jumppatuokio ja Here oli aivan innoissaan asiasta. Ei olla pahemmin äidin sylissä käyty, mutta edelleen ollaan muutaman kerran käyty tarkistamassa, että olenhan vielä paikalla. Hoitajatkin ovat vakuuttaneet, että tuskin tulee olemaan ongelmaa kun on noin reipas lapsi. Ottaa hyvin kontaktia lapsiin ja aikuisiin. Varmasti itkut pääsee molemmilta kun se aika koittaa mutta eiköhän se ole ihan normaalia jokaisessa perheessä. x) Torstaina mennään sinne taas.

Eilen sain myös mun ikuisuusprojektin valmiiksi. Mä tein mun tädille joululahjaksi torkkupeiton isoäidinneiliöistä. Tähän kohtaa mainittakoot, että mä olen sanonut vihaavani käsitöitä. Mulla on ollut siitä tosi suuret traumat, koska mulla oli aika mulkero opettaja ala-asteella. Heren saatuani ja tuttujen töitä nähdessäni sain jostain päähäni alkavani kokeilla kutomista ja virkkaamista. Youtubesta ja googlesta hain ohjeita ja pikku hiljaa sain jotain pientä piiperrystä tehtyä- Tähän mennessä olen kutonut jokusen huivin, 3 säärystimet, minipipon ja äidille myös torkkupeiton. En mä tiedä onko mulla yhtään oikeaa isoäidinneiliötä siinä mutta kyllä mä aika tyytyväinen siihen olen. Toivottavasti täti myös tykkäis.Jos olisi ollut aikaa enemmän, olisin varmaan vähän vielä suuremman tehnyt siitä. :)

Ihanaa jouluodotusta kaikille!! <3

Niinhän siinä sitten kävi, pakkaset ja jää tuli mutta lumi unohtu!!! Edelleen mä joka aamu odotan ja toivon, että se maa olisi valkoisena. <3

Meillä oli tänään vähän erityisempi päivä. Nimittäin tutustuminen päiväkotiin. Herehän on menossa tammikuussa sinne ja minä kouluun. Tää koko ajatu jännittää, hirvittää, kauhistuttaa ym. mua. Mä kyllä tiedän, että tämä päätös on oikea. Pitäähän mun saada opintoja eteenpäin jos mä joudun kohta uudestaan jäämään tauolle ( toiveajattelua), jos pikku kakkonen ilmottaisi tulostaan. :)
Me siis saatiin jokunen viikko sitten tietää, että mihin päästiin. Se paikka aihetutti hirmuisen ristiriitaisen tunteen itsellä. Porvoossahan on tällä hetkellä aika katastrofi tilanne päiväkodeissa ja tarkkaan piti miettiä, että mihin sitä oman lapsensa haluaa ( ja ei päästy siis sinne minne haluttiin). No tää paikka on tällä hetkellä ihan hevonkuusessa, julkisilla sinne kestää tunnin!!! Mulla kun ei ole korttia tai auto niin mun on pakko käyttää julkisia. Kake pystyy tiettyinä aikoina viemään Heren mutta mä olen pääasialölinen viejä ja hakija. No tämä päiväkoti on kuitenkin toivonmukaan siirtymässä viikolla 8 takaisin sinne missä se olikin. Eli mun koulun viereen, eli erittäin hyvä juttu. Mä myös tein oman työssäopimiseni tässä päiväkodissa, joten mä tunnen hoitajatkin jo ennestään. Eli enemmän tässä on plussaa mutta toi matka.... Sinne pitäisi viedä sen 6-7 viikkoa, vaatii aika paljon asennetta. Saa nähdä miten hermo kestää tunnin kestäviä edes-takasmatkoja. Toivon todella, että ne lumet tulee ennnen ja lumimyrskyt jäävät vähiin. Voi muuten olla, että mä luotan taksin kyytiin vaikka lompakko sitä kestäisikään. x)

No tänään me joka tapauksessa mentiin sinne. Oltiin sovittu, että n. 9 ollaan siellä. No mehän sitten sunnuntaina katsottiin kaikkia mahdollsia vaihtoehtoja läpi ja koko homma alkoi näyttämään aika epätoivoiselta. Kunnes löytyi "hyvä "yhteys, joka kulkee sinne jopa 5 kertaa päivässä. 8.30 aikoihin päästiin kuin päästiinkin päiväkotiin (kahta bussia joutui käyttämään). Ovesta kun astuttiin sisään Here antoi niin tuiman katseen hoitajalle ( saman katseen saa minun äitini ja siskoni xD ), hetken piti sylissä pitää, kunnes huomattiin uudet lelut. Sitten ei äitiä hetkeen edes kaivattu. Ulos kun päästin, niin mentiin muiden mukana. Pari kertaa kävi tarkistamassa, että onhan äiti pysynyt paikoillaan. Eli meidän ensi käynti oli erittäin hyvä, todella positiiviset fiilikset jäi. Here otti hienosti kontaktia muihin lapsiin ja oli todella reipas koko ajan. Näytti tykkäävän. Ensi maanantaina me mennään uudestaan sinne. Takasin päin tullessa Here nukahtikin vaunuihin, oltiinhan me herätty ennen klo 7 jo, Tavallisesti me herätään 8.45 eli ei ihme että väsytti.

Kotiin kun päästiin, me alettiin tekemäään Heren mummille ja ukille joululahjaa. Samanlaiset pitäis myös tehdä kummeille ja parille serkulle. Homma oli erittäin sotkuista mutta Here tykkäsi niitä tehdä.

 

Nyt syömään ja ulos puistoon! Hyvää maanantaita! 

Tiistain ihana päivä!

Keskiviikon mälsä päivä!

Joko, joko,  joko? Tää alkaa olla jo ihan joka aamuista. Ensimmäisenä kun herää niin pitää katsoa ulos terassille, että joko se ensi lumi on satanut yön aikana maahan... ... ja joka kerta joutuu pettymään. Tiistaina näytti jo positiiviselta, kun oli kuuraa ja pakkasta. Sekin ilma jotenkin piristi ja heti tuntui että on enemmän virtaa.Edes pakkanen ei tuntunut kylmältä, ainakaan minun mielestäni. Mä niin haluan sitä lunta, kun se tuo niin paljon enenmmän valoa näihin päiviin. Ei sitä vaan jaksa sitä, että jo klo 16 on ihan pimeää. No se pakkaspäivä jäikin siihen yhteen, yöllä oli satanut vettä, pakkasesta ei tietoakaan ja vesilätkäköitä kaikkialla. Kyllä vähän pisti mielen matalaksi. :/ Muutenkin mä odotan sitä lunta, kun me nyt ulkoillaan lähes tulkoon joka päivä kahdesti, joskus jopa kolmesti. Olisi se mukavaa, jos olisi jo päässyt leikkimään lumileikkejä. :)

Onko teillä jotain kirjaa mitä pitää lukea useasti. Meillä on ja sen on näköinenkin. x) Lähes joka sivu teipattu ja nyt siitä lähti jo kansikin irti. Piti jouluksi tilata uusi. Tilasin saman kirjan Heren serkuilllekin, kun kuulema serkutkin tykkäsivät siitä kovin. Meillä se oli nimittäin unohtunut yksi päivä anoppilaan. Anoppihan ei ollut uskaltanut antaa sitä luettavaksi, kun se nyt oli siinä kunnossa. xD

Nykyään meillä siivoaminenkin on niin helppoa. Kun mä imuroin, Here katsoo Fröbelin Palikoita. Kun on aika ottaa luuttu esiin, ryntää pikku apulainen paikalle ja sanoo: autan äitiä. Onneksi luuttuja on 2. Mä olen sitä mieltä, että on hyvä opettaa näitä asioita pienestä pitäen, vaikka välillä ei omat hermot meinasikaan kestää x) Tosin meillä nyt luututaan matotkin nykyään. :D

pipareita ja pez:ejä!

Nyt sain vihdoinkin viikonloppuna aikaseksi leipoa Heren kanssa pipareita. Oli kyllä mukavaa puuhaa ja Here kyllä heti tajusi mikä oli homman nimi. Tosin äidille tuli kiire, kun taikinaa alkoi kadonta vinhaa vauhtia suuhun. Piparithan ovat tunnetusti parhaimpia taikina muodossa. x) varsinkin itsetehty taikina, odotan innolla, koska äiti soittaa ja sanoo, että on tehnyt taikinan ja nyt tarvitaan niitä leipojia. :P Meillä possumuotti oli suuressa suosissa, arvatenkin Pikku Kakkosen Pipsa Possun ansiosta. :D 2 pellillistä saatiin tehtyä, joka on ihan hyvä määrä, kun Kake ei niitä kummiskaan syö. Here on tykännyt todella paljon. Yhdessä koristeltiin piparit myös. Nykyään on niin helppoa, kun sokerikuorrutteenkin voi ostaa valmiina. 

 

Sitten mulle selvisi miksi aina niin innoissaan Here on lähdössä isin kanssa kauppaan. Ainahan sieltä jotain pientä tarttuu mukaan meidän neidille. Tällä kertaa kotiin tuli erittäin iloinen ja tyytyväinen tyttö. Kädessä oli nimittäin pez-tiikeri pakkaus ja 8-karkkipakerin pez-pakkaus. Niissä missä se ukkeli on, niin niissähän taitaa tulla 3 mukana, eli pezejä siis riitti. :D Mun mielestä kauppaan olisi voinut jättää sen toisen pakkauksen. x) Here tajusi myös heti miten homma toimii: kun päätä kääntää taakse päin karkkia tulee ulos. Ei siinä kovin kauan mennyt kun eka satsi oli jo vedetty napaan. No onneksi niitä ei tarvitse kerralla syödä ja kun sen nostaa johonkin talteen niin helposti se myös unohtuu. Kyllä sitä vähän karkkia saa silloin tällöin syödä. Syönhän minä itsekin, herkkuperse kun olen. Ei se lapsenkaan suu tuohesta ole. Itse en jaksa ressata "pienistä" asioista. :) 

PS. kyseinen paketti on edelleen avaamaton. ;) Tänään ei siitä tarvitse antaa, kun lähdetään Heren serkun 8v synttäreille. Hyvää syntymäpäivää N!

pitkästä aikaa!

Jospa sitä palaisi kirjoitusten pariin pitkän ajan jälkeen. Tässä on nyt todella paljon tapahtunut pienen ajan sisällä. Ei ole ollut oikein fiilistä eikä oikeastaan aikaakaan kirjoitella yhtikäs mitään. Tuntuuko teistäkin siltä, että vuorokaudesta meinaa tunnit loppua kesken??

Jos totta puhutaan, mä alan olla aika täynnä tätä vuotta. Tää 2013 vuosi ei ole ollut täynnä mitään muuta kuin kuolemaa. Se alkoi omalla keskenmenolla, tämän jälkeen haudattiin molemmat mummuni. Eikä riitä että omassa perheessä on ollut surua, sitä on ollut myös muualla. Yksi suurimmista murheistani on ollut, kun hyvä ystäväni menetti oman lapsensa ja hän joutui synnyttämään kuolleen poikansa. On ollut sydäntä raastavaa nähdä ja lukea hänen suruaan. Olen koittanut olla tukena, mutta mitäpä siinäkään voi sanoa. Eihän ne mitkään sanat todellisuudessa auta. Tukena olen ja olen hänellekin sanonut, että soittaa saa aina kun siltä tuntuu. Kaiken tämän keskellä hän vielä teki mulle ja Herelle samanlaiset pipot syksyksi. Aivan uskomaton ja vahva nainen. <3 J mä tiedän että sä selviät tästä(kin), kunhan vain aika menee eteenpäin. <3
Viimisin suru-uutinen tuli sitten viikonloppuna. Tuttuni tytär päätti että tämä maailma on liika hänelle ja hyppäsi 7 kerrokselta alas. :'( Kyllähän tämäkin laittaa miettimään, että miksi nuorin nainen päätyy tälläiseen ratkaiksuun. Vanhemmille varmasti kova paikka ja ne kysymykest joihin ei saa vastausta koskaan????!!! Kenenkään ei pitäisi joutua hautaamaan omaa lastaan. :(   L, kovasti voimia arkeen.

Sitten on tämä pirun paska sadesää! -,- missä se lumi viipyy?? Tällä viikolla on joka aamu satanut ja tänäänkin oli niin mukavaa olla 2 tuntia ulkona sateessa seisomassa ( NOT ). Here kyllä tykkäsi kun sai lätäköissä leikkiä. Oli muuten hiljainen leikkipuisto. Iltaisinkin tulee niin aikasin pimeää ja kuitenkin pitää lähteä ulos syönnin jälkeen. Muistakaa muuten rakkaat ne heijastimet!!! On aika halpa henkivakuutus. Itse käytän huomioliivejä.

Ja ei, vieläkään ei näy kahta viivaa testissä. -,- se tarkoittaa sitä, että tammikuussa kutsuu koulunpenkki ja Here menee päiväkotiin.

Sori nyt näin masentavasta tekstistä mutta pakko oli johonkin nämä asiat purkaa. Ehkä mä tästä taas aktivoidun ja kirjoitan useammin. Pakko nyt on jotain positiivista keksiä!!!!

<3 <3 <3 KOHTA ON JOULU!!!!! <3 <3<3

Mummuilleni:  

Kun mummot kuolevat,
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja ne humisevat lastenlastensa yllä
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä.
-Eeva Kilpi-

 http://www.youtube.com/watch?v=908IZPBag30

Pikku E:lle ja T:lle! Levätkää rauhassa. Nyt teidän on hyvä olla! <3
Olette ajatuksissa!

Taas on mennyt liian kauan siitä kun tänne kirjotin. On vaan taas pitänyt kiirettä. Perjantaina olin mun maman luona. Olin luvannut veljelle, että vahdin hänen lapsiaan, kun he lähtevät Kanarialle syyslomalle. Sinne lähti siis mun veli, hänen kihlattu, mama, isäpuoli ja pikkuveli(puoli). Sunnuntaina lasten oli tarkotus mennä äidilleen takaisin. Tämä oli aika helppo homma. Veljen lapset on jo sen verran isoja, 12v,10v,8v ja 6v. Mä olin sanonut, että nuorimman ei tarvi mennä dagikseen, että voi olla koko päivän meidän seurana. Hyvin se päivä meni, tein ruokaa, käytiin puistossa ja illalla katteltiin leffoja ja herkuteltiin. Klo22 oli talo jo hiljanen ja sain hetken rauhan itselleni. :)
Lauantaina sitten sisko haki lapset itselleen jolloin hänellä oli 8 lasta hoidettavana. Onneksi he muuttivat juuri omakotitaloon niin mahtui. :D
Sunnuntaina Kake yllätti mut ihan totaalisesti. Mä sain ihan yllättäen muutaman tunnin lapsivapaanhetken. Kake päätti viedä Heren Linnanmäen Sea worldiin. Oli sopinut Heren kummisedän kanssa, että menevät sinne yhdessä. Myös kummisedällä oli toinen pojistaan mukana. Mä sain olla kotona ihan yksin. Vähänmeni sormi suuhun kun en oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä. :D Mä olen niin harvoin sellaisen tilanteen kanssa. On ollut ihan oma valinta. Mä niin nautin Heren kanssa olosta, että en ole niin paljoa kaivannut sitä omaa aikaa ( paitsi iltaisin). No mä päätin jatkaa mun käsityöjuttua. Oon tekemässä isoäidinneiliöistä peittoa mun kummitädille joululahjaksi. Sanotaanko, että mä ole ihan toivoton käsitöissä. Mä vaan olen niin surkea niissä, olen aina ollut. Varmaan johtuu siitä että mulla oli ala-asteella aivan hirveä käsitöidenopettaja, jonka kanssa en tullut yhtään juttuun. Mä toin kaikki käsityöt kotiin ja mamahan mua niissä autto (kun opettaja ei mua koulussa suostunut auttamaan). Nyt lapsen saannin myötä tämä ajatus on nostanut päätänsä ja olen youtuben avulla yrittänyt opetella neulomaan ja virkkaamaan. Sain mä viime vuonna tehtyä kaulahuiveja, yhden pipon Herelle ja muutamat säärystimet. Sitten kun saan peiton tehtyä yritän tehdä villasukat, tosin sitten mun tarvitsee mennä kantapää oppiin mun jommalle kummalle tädille. :D
Eilen tuli taas siskontyttö N käymään. Hänellä on koulusta viikko lomaa ja ei haluunut olla yksin kotona. Noh, hän kun on ihan kohta 8v niin eihän meillä pahemmin ole tekemistä tai seuraa ton ikäselle. Taisipa jo jonkin sortin esiteiniyskin tulla jo esiin. :D No kyllä hän innoistui leipomaan mun kanssani. Tehtiin mustikka-kookosmuffinsseja. :P Tuli niistäkin oikein hyvinä, vaikka nyt ei ollut tuorejuustoa kaapissa että olisi saanut kuorrutteen niillekin. :D Tässäpä ohjetta siihen.

Mustikka-kookosmuffinsit:

175g voita
2dl sokeria
3 kananmunaa
3,5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
2tl vaniliinisokeria
200g mustikoita
1/2-1dl kookoshiutaleita
0,5dl maitoa

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksi kerrallaan, sekoita aina välissä. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sinne myös kookoshiutaleet. Laitoin 1dl kookosta ja maku tuli tosi hyvin esiin. Eli jos et halua niin paljon tuoda kookoksen makua esiin suosittelen laittamaan vain 1/2dl kookosta. Lisää taikinaan ja sekoita. Lisää maito ja sekoita. Lisää mustikat ja sekoita. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 225 asteessa n 15 minuuttia. Tällä reseptillä tulee n. 15 isoa muffinsia.

Taas on jännittävät hetket käsillä. Huomenna niiden pitäisi alkaa, siis menkkojen. Mulla on taas ollut ihan ihme tuntemuksia kropassa mutta olen päättänyt, että en kuulostele yhtään oloja. Enkä myöskään googleta oloja, ainoa mihin luotan on ne 2 viivaa testissä jos sellainen pitää tehdä. :D Välillä tää vauvakuume on aivan mahdotonta, välillä taas ei. Mua väsyttääkin ihan kauheasti mutta luulenpa että se johtuu siitä, että olen joutunut muutamina päivänä heräämään aikasemmin kuin yleensä, päikkäri jäänyt välistä ja voisipa sitä harkita, että menisi aikaisemmin nukkumaan. No katsotaan miten käy. <3

Kamala syksy, ihana ruska!

Pompin pomoin kuralätäköissä
Kurahousut, kumisaappaat, sadehattu päässä (x2 )
Keitän kuravellii, sakeata vellii (x2)
Paistan, paistan hiekkakakun makean,
hiekkakakun päälle kaadan kuravellin sakean.
Nam, nam makean kuravellin sakean (x2)

 Nam, nam, nam. 

Joo ei ole mikään salaisuus, että mä en ole syksyihmisiä. Mä en vaan jaksais tätä synkeää, pimeää aikaa ennen talvea. Tuntuu, että aina kun syksy tulee niin joku painaisi tuolla olkapäillä ja tuntuu että sitä vaan laahustaa ties minne.
Mä olen kuitenkin omasta mielestäni myös positiivinen ihminen ja yritän lähes aina ajatella optimistisesti. Joten tässä pari päivää sitten kun oikeaasti oli ihan kiva ilma ulkona. Vähän raikas, aurinko paistoi, ei tuullut.. Mä katselin puita ympärilläni. Täytyy kyllä myöntää, että onhan se upean näköistä, tää ruska-aika nimittäin. Kaikkialla on ihanan keltaista, oranssia, punaista. Harmi, että mulla ei ole mitään hulppeaa järkkärikameraa vaan pieni digikamera. Sillä ei todellakaan saa kuvattua näitä upeita puita ja ne ei pääse mun kameralla mitenkään oikeuksiinsa. Yritän nyt kuitenkin välillä niitäkin napsia, ennen kuin on jo liian myöhäisä. On kyllä niin kaunista, voi että Lapissa olisi varmaan hienoa tällä hetkellä. <3
Sitten tulee taas näitä päiviä -,- jolloin kun herää ja kaikkialla kotonakin on pimeää, avaat verhot niin on harmaata, vettä tulee kuin se kuuluisan Esterin takamuksesta ( mistäköhän sekin tulee???) ja puista näkee, että tuulee ja lujaa. Juu, tekee todellakin mieli lähteä taaperon kanssa sinne. Onneksi mulla asuu tässä lähellä kaveri jolla on samanikäinen poika E. Nähdään joka viikko puistossa. Yleensä keskiviikkoisin käydään kerhossa mutta Here on nyt viikon ollut flunssassa ja ei me ihan vielä viititty mennä kerhoon kun on yskää ja nenä vuotaa. Ollaan siis jo voiton puolella sen suhteen, onneksi. No anyways, viestiteltiin aamulla, että onpa hurja ilma, mitä tehdään?? Kyllä me sitten päädyttiin siihen että puistoon on lähdettävä, onneksi sentään sade loppui. Ei muuta kuin lapselle kuravaatteer niskaan ja ulos. Herehän nautii ihan mahdottomasti, lätäköissähän on niin kiva pomppia. Puistossa Here ja E löysivät puiston kaksi ainoaa lätäkköä ja siinä he kaksistaan viettivät tunnin verran. Onhan se hauskaa lapsista ja varsinkin kun saa sotkea. Mua ei niin haittaa vaikka vaateet likastuisi, saahan ne pestyä. Ainoa ongelma on, että en halausi sisälle asti sitä kuraa x) onneksi meillä voi ulkovaatteet riipua terassilla.Ihanaa, että lapset eivät välitä ilmoista ollenkaan, kuhan on jotain mielenkiintoista tekemistä.
Mutta valehtelisin jos väittäisin, että en osota talvea. Mä odotan sitä! Mä odotan sitä ihanaa energiapiikkiä minkä mä saan aina kun ensilumi tulee. Se saa minussa aikaan niin jotain suurta. Kaikkialla on niin ihanaa, sitä siis odotellessa. Sitä ennen katsotaan löydänkö mä jotain muuta postitiivista syksystä???!!!! Ideaoita?

PS. Mielestäni kynttilöitä voi polttaa koska vaan! ;)

pizzaa ja viikonloppuja

Päätin pitkästä aikaa tehdä viikonlopulle pizzaa. Mä kutsun tätä mun tällä hetkellä tekemää pizaa megaüberherkkupizzaksi. On kyllä niin hyvää ja tuhtia. :P

Pizzapohja

3dl lämmintä vettä
1pss kuivahiivaa
1tl suolaa
n.10-12dl jauhoja
öljyä

Lisää veden joukkoon hiiva ja suola. Lisää vähän jauhoja kerrallaan ja vaivaa. LIsää loppupuolella öljy. Laita taikina kohoamaan.

Tomaattikastike

1prk tomaattimurskaa
valkosipulia
mustaapippuria
ketsuppia

Kaada tomaattimurska kuumalle pannulle. Lisää joukkoon valkosipulia ja mustaapippuria oman maun mukaan. Lisää joukkoon myös ketsuppia. Anna porista hetken, välillä sekottaen.

Täytteet

Pekonia
sipulia
metvurstia
kinkkua
tomaattia
juustoraastetta
pizzamauste/oregano

Ota taikina kohoamasta ja painele käsin peltiin
( yleensä laitan pellin päälle leivinpaperia mutta taikinan voi suoraan levittää pellille kunhan pellin muistaa ensin rasvata). Lisää tomaattikastike. Laita pieni kerros juustoraastetta tomaattikastikkeen päälle. Lisää pilkotut täytteet, muista paistaa pekoni ensin!! Lisää päälle vielä juustoraastetta ja pizzamaustetta. Paista 225 asteessa n. 30 min.

PS. Lapsen voi ottaa mukaan laittamaan täytettä. Ainakin meidän neiti tykkää auttaa! :) 


Mä myös keräsin hyvä tyttöystävä-pisteitä lauantaina. Kakehan ei ole facebookissa ja minä olen. Meillä on kaveri, jolla on bändi ja hän aina mainostaa facessa tulevia keikkojaan. Huomasin, että lauantaina heillä on keikka Loviisassa ja mainitsin asiasta Kakelle. Tietoisena tietenkin siinä, että herra saattaa sinne lähteä keikkaa katsomaan, ryypiskelemään ja tietty sinne yöksi jäämään. No ensiksi hän sanoi, että tuskin menee, koska joutuu la menemään töihin ja varmaan pitää mennä jatkamaan stä vielä sunnuntainakin. Noh, la-iltana kun oli Hereä nukuttamassa Kake tulee kotiin ja alkaa pakata reppuaan. Hetken päästä tulee sanomaan, että hän lähtis katsomaan sitä niiden keikkaa, mikä yllätys!!!! x) Kysyin vaan, että mites se sun keikkahomma mutta kas kummaa kun se tulikin jo valmiiksi. :D Kysyinpä sitten, että oliko mukava, että kerroin?? Kake sano, että joo koska eihän hän muuten olisi siitä mitään tiennyt. :) Sinnehän hän meni ja nyt täällä odotellaan koska herra suvaitsee kotiin saapua. x)

vadelma-valkosuklaamuffinsit ja kinkku-savuporopiirakka

Meille tuli siis tänään Heren kummi käymään pitkästä aikaa ja oli tosi ihana nähdä. Hän on yksi parhaimmista ystävistäni ja aina on häntä ilo nähdä. Tietenkin kun vieraita tulee niin pitää leipoa. Sillloin on paras leipoa jotain makeaa ( Kakehan ei makeasta kauheasti välitä ja oma persus ei varmasti kestäisi jatkuvaa herkuttelua). ja suolaista. Joten päätin kokeilla vadelma-valkosuklaamuffinsseja ja kinkku-savuporopiirakkaa!

Vadelma-valkosuklaamuffinssit

175g voita
2dl sokeria
3 kananmunaa
3,5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
70g valkosuklaata
0,5dl maitoa
150-200g vadelmia

Kuorrute:
200g tuorejuustoa
1dl tomusokeria
2tl vaniliinisokeria
2rkl sitruunamehua
strösseleitä/nonparelleja

Muutaman muffinsin jätin tarkotuksella ilman koristelua.
Eihän kaikki tykää tuorejuustosta. :)

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Tämän jälkeen lisää munat, yksi kerrallaan, muista vatkata hyvin. Sekoita kuivaa-aineet keskenään. Rouhi valkosuklaa ja lisää jauhojen joukkoon. Lisää kuiva-aineet taikinaan ja sekoita. Lisää maito ja sekoita. Viimeisenä lisää kohmeiset vadelmat ja sekoita käsin. Älä siis murskaa vadelmia!
Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 225 asteessa n. 15min.

Anna muffinsien jäähtyä kunnolla. Sitten voit valmistaa kuorrutteen. Vatkaa tuorejuusto ja sokerit. Lisää sitruunamehu ja sekoita. Tämän jälkeen koristele muffinssit pursottamalla niiden päälle kuorrute ja lisää nonparellit.

( muffinssit voi myös ihan hyvin tehdä edellisenä päivänä valmiiksi ja jättää koristelun seuraavaan päivään).


Kinkku-savuporopiirakka
 
Valmis piirakkataikina

150g kinkkua
creme bonjour savuporo tuorejuusto
1sipuli
2dl kermaa
3 kananmunaa
paprikaa
juustoraastetta

Taputtele piirakkataikina vuokaaan
Pilko kinkku, sipuli ja paprika. Lisää joukkoon kerma ja tuorejuusto. Lisää myös kourallinen juustoraastetta. Lisää munat yksi kerrallaan sekoittaen. Kaada seos vuokaan. Ripottele juustoraastetta piirakan päälle.
Paista 225 n. 30-40 minuuttia. Jos näyttää siltä että juustoraastekuorrute tummenee liikaa ja sisältö ei ole vielä kypsä ( on sen verran runsas täyte) laita päälle foliota jotta se estäisi pinnan palamisen.

Kierrätystä

Ketkä kaikki kierrättää??

Meillä kierrätetään lähestulkoon kaikki mahdollinen. Meillä kerätään lehdet yhteen pussiin ja säilössä on 1 iso pahvilaatikko aina mihin saa sitten taiteltua mahdollisimman paljon pahvia. Myös lasipurkit ja metalli menee eripusseihin. Tätä kierrätystä helpottaa se, että meillä on aika lähellä kierrätyspiste, mihin voi noita kaikkia viedä. Onpa siellä myös UFF:in piste mutta mulla on välillä vähän ristiriitaiset kuvat UFF:ista.

No anyways, meillä tuppaa aina kertymään tota kierrätettävää todella paljon ennen kuin niitä jaksaa lähteä sinne viemään. Nyt mä tänään havahduon siihen, koska Heren kummi oi tulossa käymään ja piti saada vähän siistimmäksi kämppä. Ainoa huono puolihan oli se, että auto on Kakella, joten jouduin kaikki raahaamaan vaunujen kanssa. No päätiin siksi viedä vain pahvit ja lehdet, koska lasia ei ole vielä kertynyt kuin muutama hassu purkki. Oli kyllä tuossakin hommaa, onneksi se piste tosiaan on lähellä. Herestähän oli oikein hauskaa ruveta purkamaan matkalla tota pahviläjää. Yritä siinä nyt työntää vaunuja ( kaikki nämä oli siis ahdettu vaunuihin), vahdata ettei mitään jää maahan lojumaan ja samalla vahtia myös pientä taaperoa. x) No selvittiin ja taas tuli hyvä fiilis. Ei tuo ole minusta edes iso vaiva ja ympäristö kiittää. Hyvä se on opettaa pienelle ihmiselle kierrätystä, näin ainakin itse koen. :) 

kirjakerhoja ja liberoita

Lapsi kun syntyi, alkoi minun puhelimen soimaan. Kaiken maailman lasten kirjakerhot halusivat, että liityn kerhoon. Noh, kun on tarpeeksi hyvä tarjous niin myönnetään, mä aika helpolla niihin liityn.
Ensimmäisenä oli Mauri Kunnaksen kirjakerho, sieltä sai tutustumistarjouksen todella halvalla Kunnaksen kirjan, joten liityin. Näissähän pointtina on aina se, että pitää muistaa peruuttaa kuukauden kirja. Onneksi se hoituu aika näpsäkästi netin kautta ja sieltähän tule aina lehtinen, että mikä se kuukauden kirja sillä hetkellä on. No aikani jaksoin siellä olla kunnes erosin. Sitten he soittivat uudestaan, että haluanko liittyä heidä kerhoon ja taas sain halvalla heidän kerhopaketin ( siellä on siis eri vaihtoehtoja). Toimin näin kauan kunnes sain kaikki kerhopaketin kirjat halvalla ja sitten heillä ei ollutkaan enää tarjota uutta kirjaa kun ne löytyivät jo hyllystä. Ongelma siis ratkaistu! x)

Kaikki nämä alle 9€

Toiseen johon menin liittymään oli Minit-kirjakerho. Varmaan siis Lastenkirjakerho mutta tarkoitettu 0-2vuotiaille. Sieltä myös sai loistavan kirjapaketin, josta 2 kirjaa on edelleen meidän Heren suosikkeja. Bambi piilosilla oli myös Heren serkkujen suosiossa ja sanotaanko, että kirja on myös sen näköinenkin että sitä on tullut jokunen kerta luettua. Sieltä löytyi nyt syksyllä erittäin hyvä tarjous. Disneyn kirjoja eurosta alkaen. Sieltähän sitten tuli tilattua vaikka mitä. :) Mys satu CD:t olivat alennuksessa.
Näissä kaikissahan, myös kuukauden kirjapaketeissa on palautusoikeudet. Elil ei edes haittaa jos unohtaa peruuttaa, ei kuin palautus paketin kanteen ja postiin. :)

Jännitys tiivistyy!

Pussin sisältö :D

Meillä kun on vaipoissa lapsi vielä ja todettu on, että liberot sopvat meidän naperolle parhaiten eli niitä käytetään. (ei meillä ei kestoilla, ei ole mun juttu!!!! ) Liberolla on myös oma pistekauppa, mihin voi saada pisteitä ostamalla liberotuotteita. Siellä on joskus aika hyviäkin vaihtoehtohja ( tosin hienolla liberomerkillä varustettuna xD ). Tässä hetki sitten bongasin sieltä lego dublopaketin. No meillähän tykätään todella paljon dubloista, nin Here kuin äitikin, joten sellanenhan piti ehdottomasti laittaa tilaukseen, kun pisteetkin riittivät. Eniten mua kiinnosti kun sieltä saa dublotyypin/eläimen. 

No hetki sitten se tuli postissa ja kyllähän se vähän laittoi naurattamaan. Sieltä siis paljastui todella pieni dublopussi. Pussin sisältä 2 dubloa ja pupu! :D Here tykkäs ja arvatkaa vaan haluanko mä nyt noi muut hahmot. x) Haluan mutta tyhmintähän tässä on se, että sieltä voi tulla sama hahmo kun sitä ei saa valita. Kyllä mä silti taidan uuden pussin tilata. :D

Olihan taas hulina-viikonloppu. Mun sisko ja sen perhe muuttivat tänne Porvooseen myös. Mä olin lauantaina luvannut ottaa siskon lapset hoitoon. Tämähän tarkoitti sitä, että mulla oli 5 lasta täällä, joista 4 alle kouluikäistä ( Eli kohta 8v, 5v 2x3v ja omani 1v8kk). Aikamoinen hulabaloo oli ja kun meillä ei nyt kovin iso kämppää ole, ei ainakaan 5:lle lapselle tehtyä. Kakehan ei ollut mun apuna vaan muuttoapuna.
Lapset kun tuli niin siskohan aluksi ilmoitti, että lapsethan ei sit oo syönyt mitään mutta sano niille että ruoka tulee myöhemmin ( öööö, mikä ruoka???) ja sitten selvisi että ulkovaatteet on kotona eikä mukana ( eli ei me sitten mennäkään sinne puistoon niin kuin mä olin suunnitellut). No onneksi oli haalinut kaupasta paljon porkkanalettuja ( joo einestä, hyi mutta lapset tykkää) ja jääkaapissa oli siskonmakkarakeittoa. Siitä sain nyt aluksi lapsille murkinaa.


Olin myös aamulla tehynt ison pullataikinan ja läväytin sen pöytään että leivotaanpas vähän pullaa. Onneksi lpaset olivat innokkaita leipureita ja saatiin todella herkullisia pullia.

Välillä käytiin takapihalla potkimassa palloa ja pomppimassa trampoliinissa. Sekin oli oma juttunsa, kun siskon lapset ovat tottuneet pomppimaan tosi isossa trampassa samaan aikaa. Painotin kovasti, että meillä on paljon pienempi ja siihen ei mahdu kuin yksi kerrallaan pomppimaan. No sehän sujui hyvin niin kauan aikaa kunnes mä käänsin selkäni. No onneksi ei pahoja haavereita käynyt, jonkun hiukusille ja sormille pompittiin, vähän sattui polveen ja kerran Here tipahti sieltä alas. Onneksi meidän tramppa on myös matala mutta välillä piti komentaa lapset sisälle ja että sinne trampalle nyt tosiaan menee vain yksi, PISTE!
Tässä vaiheessa siskolta tulee viestiä, että menee vielä jonkun aikaa. Eli mun piti alkaa katsomaan, että mitäs siellä meidän pakkasessa on. No siellä oli onneksi kinkkukiusausta ja kanakastiketta. Niistä sitten loihdittiin päivällinen ja ihan tyytyväisiltä näyttivät, jälkiruoaksi saivat pullaa ja pillimehut.
Ruoan jälkeen alkoi vanhin, kohta 8v N huutaa ei o tekemistä, tylsää, tylsää, tylsää, ei oo tekemistä. Joten pöydälle paljon paperia, kyniä ja glittereitä, johan tyttö innostui ja lattiakin oli sen näköinen että vähän on hilettä käytetty. x)
Illan päätteeksi pääti vielä heittää poppareita mikroon ja sitten sisko tulikin. Väsyneeltä näytti hänkin. Äärimmäisen kiitollinen oli koska ei kuulema muutosta olisi tullut yhtikäs mitäänn jos lapset olisivat olleet paikalla. Herekin oli nauttinut serkkujen läsnäolosta todella paljon, varsinkin tästä neiti 8-v:stä. :) Se on hyvä ylläpitää serkkujen kaveruutta. Itsellä on läheiset välit omiin serkkuihin, koska kesäisin tuli heidän kanssaan vietettyä todella paljon aikaa.
Kun sisko oli lähtenyt kotiin lastensa kanssa ( n. klo 21), minä havahduin miettimään: koskas mä olen viimeksi jotain syönyt?? No Here nukuumaan ja minä sohvalle syömään. Onneksi Here nukahti suhthelposti, koska oli sen verran rankka päivä ollut hänelläkin. Mä tein mikrossa nopeat lämpimät voileivät ja avasin bissen. Sitten vähän herkkuja ja tv:n tuojotusta. Tuli muuten mullekin helposti uni.


Summa summarum:  Sain kokea miltä tuntuu olla suurperheen äiti ja totesin, että mulle riittää vallan mainiosti 2-3 lasta. x)

Hiekkaleikkejä

Niin kuin aina, käytiin taas ruoan jälkeen Hereläisen kanssa ulkona ja suunnattiin puistoon. Siellä kun aika kuluu paljon nopeammin, varsinkin jos on seuraa ( niin lapselle kuin minulle). Sinne kun päästiin ni tyhjähän se oli. Here tykkää kuiteskin hirmuisesti tehdä hiekkakakkuja, aina hokemassa kakku, kakku ja näyttää laatikolle. Minähän niitä teen ja sitten käydään ne rikkomassa. x) Osaahan tuo typy jo vähän itsekin mutta hauskempaahan se on äidin tekemiä kakkuja rikkoa. :D

Kakku, kakku

rikki, rikki

Tehtiinpäs myös pikkuautoille hiekkalinna, missä on paljon tunneleita. Niiden takia mä olen aina aika suosittu äiti leikkipuistossa. x) Monet katselevat aina niin kaihoisasti niitä linnoja, kunnes sanon että mukaan vaan leikkimään. :) Tosin eihän nuo kauan siinä säily. Yleensä on jo tuusannuuskana samana iltana, harvoin on jopa seuraavaan aamuun asti säilynyt. No onneksi niitä saa aina tehtyä uusia. :)


Ja onhan se äidistäkin välillä ihan kiva noita rakentaa! ;)

minä ja mun mankeli

Mä olen jo monta kertaa sen todennut. Mä niin tykkään mun mankelista. Tänään oli taas päivä kun se piti kaivaa esiin. Tuli nimittäin pestyä taas hurja kasa lakanoita ym.  Meillä ei siis ole kovin isoa kämppää ja mankelille paikan löytäminen on ollut vähän niin ja näin. Noh, tällä hetkellä sen koti on saunssa ( joka on muutenkin täynnä tavaraa, me niin tarvittais se lämmin varasto..). Kyllä sillä vaan saan niin paljon siistimpään kasaan. Mulla oli Herekin mukana, annoin hänelle omat lakanat käteen. Siitähän se innostus lähti kun niitä heiluteltiin ja suihkuteltiin suihkepullolla märäksi. Hyvin sai aikaa kulumaan ja lakanat siistiin kasaan. Tosin piti pitää tarkkaa huolta ettei pieni taapero päässyt käsiksi juuri mankeloituihin lakanoihin, meinasi nimittäin pariin otteeseen niin käydä. :D Haastetta toi myös lakanoiden taittelu kun sain sen tehdä yksin. Yleensä odottelen, että Kake tulee töistä mutta nyt en jaksanut. Ihan jees se onnistu vaikka kaksin se on aina helpompaa.
On se Kakekin todennut, että kaappi näyttää siistimmältä kun lakanat on mankeloitu. Ensimmäinen yö niissä lakanoissa on myös ihanaa!!! <3 

PS. Oli mulla fröbelitkin jälleen kerran päällä ;)

Tänään oli taas kerhopäivä mulla ja Herellä. Käydään siis joka keskiviikko seurakunnan järjestämässä perhekerhossa. Mä tykkään kyllä käydä siellä tosi paljon, vaikka en niin uskonnollinen olekaan. Kuulun kyllä kirkkoon, koska haluan joskus naimisiin ja ehdottomasti kirkkohäät. Se on myös hyvää harjotusta Herelle. On hyvä nähdä miten toinen käyttäytyy ryhmässä missä on paljon eri-ikäisiä lapsia. Kyllähän se Herekin näyttää siellä viihtyvän, hauskintahan se on mennä sinne peuhahuoneeseen. Aina ei millään edes malttaisi jaksaa odottaa hartauden ja aamupalan yli.

Sain tänään myös pitkästä aikaa siivottua. Mä harvoin käytän sukkia kotona, joten mua ärsyttää jos lattialla on murusia, jotka tarttuu jalkapohjiin. Eli Herelle laitoin Fröbelit ( tää on ollut niin suuri apu) soimaan ja mä sain ihan rauhassa imuroida kun toinen jammaili iloisesti olohuoneessa. Mä olen myös vähän sellanen, että sitten kun mä imuroin mä haluan myös luututa. Huono puoli tässä siivoomisessa on vain se, että se siisteys ei kauan pysy. Se on pieni hetku kun kaikki lelut on taas levitetty lattialle ja ympäri kämppää. x)

Tänään oli taas kokkaustakin. Ostin kaupasta -30% nakkeja pari pakettia ja päätin tehdä nakkikastikkeen ja perunamuusin. Helppoa ja nopeaa.

Nakkikastike:

1-2 pakettia nakkeja
1-2 sipulia
jauhoja
vettä
ruokakermaa
ketsuppia/sinappia
(pekonia,kinkkusuikaleita)
mausteita

Ensin ruskistin nakkeja pannulla ja sipulit samalla kuullotin. Tämän jälkeen heitin jauhoja mukaan ja ruskistin niitä. Seuraavaksi lisäsin veden ja annoin hetken porista. Joukkoon lorautin ketsuppia ja sinappia. Lisäsin myös yhden makuruokakerman ( tällä kertaa kipparin savujuusto). Joukkoon myös vähän mustaapippuria. Tämän jälkeen annoin porista, välillä sekottaen. Myös tähän ruokaan sopisi hyvin pekonia mutta unohdin kaupasta ostaa ja eipä tällä kertaa ollut jääkapissakaan sitä. Lyöysin kyllä kinkkusuikaleita, jotka olivat kohta menossa vanhaksi, joten lisäsin ne joukkoon ja toimi tosi hyvin myös.

Olen myös joskus käyttänyt laiskana pussista tulevaa nakkikastiketta ja kyllä sekin on ihan hyvää ja toimivaa. Ei se kuitenkaan voita ihan alusta asti itsetehtyä. Vinkkinä voisin sanoa, että niitä voi myös yhdistää! ;)

Nyt pitää lähteä lämpimään suihkuun. Oltiin Heren kanssa ulkona parisen tuntia ja kyllä se jo pikkasen tuntuu kun on vain 3 astetta illalla. Hrrrrr! Piti pitää itsekseen puistossa puistojumppaa, joka oli Herestä hyvin hauska! :D

Öitä pöitä! <3

hrrrrr, syksy taisi tulla???!!!

Onpas tässä muutamat päivät pitänyt kiirettä. Tuli ihan tahtomatta pieni tauko tänne heti. Tää syksyn alkaminen sai sellasen siivousinspiraation viikonloppuna. Kaikkihan lähti siitä, kun halusin lähteä hakemaan Honkkarista säilytyslaatikoita, että sais järjestykseen Heren kirjat ja pehmolelut ( osa on tosin mun ).  Kaken ja Heren kanssa siivoiltiin siis lähes koko sunnuntai. Läpikäytiin ulkovarasto, eteisen komero, cd-hylly ja kirjahylly. Mulla on ollut vähän pahana tapana laittaa tavaraa aina kirjahyllyyn ja se on välillä tursunnut tavarasta. Nyt siellä on jopa tilaa. :D Eli nyt voi taas lisää ostaa leffoja hyllyyn. Se taitaa itsellä mennä jo harrastuksen puolelle. En ole pitkään aikaan laseknut niitä mutta 9 hyllyä on tällä hetkellä täynnä. Muutenkin on mukavaa kun tuntu, että kaikkialle tuli lisää tilaa.

Muuten syksystä. Mä en ole ollenkaan syksy-ihmisiä. Oikeastaan mä vihaan syksyä. Mä en ymmärrä mitä hienoa siinä on, että tulee synkkää, märkää, tuntuu että joka päivä sataa, pimeää, kylmä. On todella vaikea pukea lastakin ulos, kun ilmat on mitä on. Sitten nää syksyihmiset tulee, oi että kun on ihanaa kun syksy, voi polttaa kynttilöitä. -,- joo, niitä kynttilöitä voi polttaa koska vaan, ei siihen syksyä tarvita. Sitten velä, kun joka päivä pitää taaperon kanssa lähteä ulos, ettei hypitä seinille. Eilenkin illalla oltiin puistossa ja oli niin kylmä että ei siitä nauttinut muu kuin Here.
Tämä oli myös muiden äiti-ihmsten mielipidee kun puistossa marmatettin. xD Noh, lapsen takia sinnekin mennään. Mun puolesta saisi tulla talvi samantien. Lunta odotellessa! <3

Croissantteja ja italianpataa

Tänään iski taas leipomisvimma päälle. Teki hirmuisesti mieli croissantteja ja ärsyttää se purkissa myytävä kuuden pakettitakina. Eihän sellainen määrä riitä mihinkään. Olen kerran aikaisemmin tehnyt itse croissantteja ja ihan hyvin onnistuivat. Ulkonäkö oli mitä oli mutta makuhan se on tärkeintähän onkin maku. Mielestäni myös leipominen taaperon kanssa on hauskaa vaikka välillä hieman haasteelista. Teemme kuitenkin todella paljon yhdessä ruokaa ja leipomista, minkä nuorena oppii niin sen vanhana taitaa, vai miten se nyt meni. :D

Croissantit

Eli aloitetttiin tekemällä taikina:

7 1/2 jauhoja
1-2tl suolaa
200g voita/leivontamargariinia
2 1/2dl maitoa
1pussi kuivahiivaa/ 40g hiivaa

voiteluun kananmunaa

7 1/2 dl jauhoja ja 1-2 tl suolaa sekaisin kulhoon. Tämän jälkeen pehmeä voi nypitään jauhojen joukkoon. Näistä muodostuu murumainen seos. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva maidon joukkoon. Kaada maito taikinaan ja vaivaa kunnolla.

(Tätä taikinaa ei tarvitse kohottaa mutta itse aina kohotan. Teen nimttäin takinan yleensä Heren syödessä lounasta ja taikina kohoaa päikkäreitten aikana. )

Kaulitse taikina n. 1cm paksuiseksi levyksi ja leikkaa ensin suorakaiteenmuotoisia liuskoja jonka jälkeen puolita ne nin että niistä muodostuu kolmioita. Leikkaa pieni vekki kolmion isoon päähän ja ei kun täyttämään.
Näissä on ihan valinnan vapaus. Itse käytin juustoraastetta, kinkkua, metukkaa, fetaa, tuorejuustoa ja kurkkusalaattia. Tuli siis paljon erilaisia täytteitä tehtyä. Tuli myös kiire täyttää, koska Here innostui hurjaa vauhtia täytteiden syömisessä. x)

Juuri uunista tulleet!

Ehkä vähän kauniimmin aseteltu x)

Täyttämisen jälkeen kieritä rullalle ja pellille. Lopuksi voitele kananmunalla. Itse ripottelin vielä juustoraastetta päälle. Uuni 225 ja keskitasolle n. 10 minuuttia.
Tällä ohjeella tulee n. 25 croissanttia!


Tykkään myös tehdä paljon ruokaa ja vältän ostamasta eineksiä Tosin kyllä niihinkin tulee välillä sorruttua. Mielestäni pussista tehty italianpata on hyvää mutta kyseinen ruokahan on varsin helppo tehdä itse. :)

Italianpata

1-2 sipulia
400g jauhelihaa
pekonia
valkosipulia
1-2 purkkia tomaattimurskaa
pyrettä/ketsuppia
2,5dl vettä
2-3dl rakettispagettia
1pss herne-maissi-paprika
(1 lihaliemikuutio)
mausteita oman maun mukaan esim. mustapippuria, oreranoa, fajita/tacoseos ym.

Paista pekoni. Kuullota sipuli ja ruskista jauheliha. Lisää valkosipuli ja mausteet. Itse olen tehnyt oivalliset löydön ja löytänyt purkista valkosipulia. Laiskalle kokille oivallinen vaihtoehto. x) Lisää tomaattimurska, pyree ja jos käytät lihaliemikuutio. Itse yleensä laitan suolaa mutta toisinaan menee ruokaan myös lihaliemikuutio. Anna kiehua n. 10 minuttia. Lisää sekaan vesi ja spagetti. Anna porista niin kauan kunnes spagetti on kypsää. Lisää lopuksi herne-maissi-paprika pussi.

Pekonihan ei taida kuulua itse reseptiin, mutta itse pidän pekonista todella paljon ja lisään sitä melkein mihin tahansa. Läheltä piti etten lisännyt sitä myös croissantteihin. xD Sipuli on toinen raaka-aine jota käytän jokaiseen ruokaan.

Bon appetit! 

-Lotta-

Tästä se lähtee!

No niin. Nyt minäkin päätin tehdä sen. Eli ihan oman blogin. Tänne ajattelin kertoa kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo. :)

Olen siis 31-vuotias tällä hetkellä ja kotona yhden lapsen kanssa. Aion häntä kutsua täällä masunimellä eli Here/Hereläinen. Asun myös avoliitossa rakkaan mieheni kanssa, kutsutaan häntä vaikka nimeltä Kake. Itse olen valinnut myös alias-nimen Lotta. Tammikuun alusta lähtien minun olisi tarkoitus jatkaa opintoja ja valitettavasti se tarkoittaa myös lapseni päiväkotiuran aloittamista. Kyllä, meinaan laittaa 2-vuotiaani päiväkotiin. Haluan saada opintoja eteenpän ja päästä takaisin työelämään. En myöskään tästä nuorene ja aikomuksena on hankkia toinen lapsi ja hän on saanut luvan tulla kun tulee. Välillä vauvakuume nostaa todella päätään ja välillä ei. Täytyy kyllä myöntää, että joka kuukausi kun menkat ovat tulleet olen ollut pettynyt, mutta vielä en asiasta ota ressiä. Kevään aikana on niin paljon tapahtunut omalle keholle, että ei se taida vielä oikein kunnolla toimiakaan. Noh, pari päivää, niin sitten taas nähdään, että mennäänkö seuraavaan kiertoon.

Yritän myös säännöllisin väliajoin julkaista tänne ruokareseptejä, koska yhden ystäväni mielestä minun pitäisi ehdottomasti alkaa kirjoittamaan ruokablogia. Ajatuksena varmaan ihan hyvä, mutta en nyt koe olevani niin hyvä kokki että pystyisin samaan, johon nämä suosituimmat ruokabloggaajat pystyvät. Tähän ystäväni vain totesi, että sehän vain on entistä parempi. Hyvää kotiruokaa ilman hifistelyä. :D Eli sitä on tulossa, helppoa, hyvää ja voin sanoa, että jos minä onnistun siinä niin onnistu siinä muutkin. Eli sitä odotellessa. ;)

Nyt tässä odotellaan Kakea kotiin, jotta päästäisiin käymään mammuttimarkkinoilla.

-Lotta-