Meillä oli tänään vähän erityisempi päivä. Nimittäin tutustuminen päiväkotiin. Herehän on menossa tammikuussa sinne ja minä kouluun. Tää koko ajatu jännittää, hirvittää, kauhistuttaa ym. mua. Mä kyllä tiedän, että tämä päätös on oikea. Pitäähän mun saada opintoja eteenpäin jos mä joudun kohta uudestaan jäämään tauolle ( toiveajattelua), jos pikku kakkonen ilmottaisi tulostaan. :)
Me siis saatiin jokunen viikko sitten tietää, että mihin päästiin. Se paikka aihetutti hirmuisen ristiriitaisen tunteen itsellä. Porvoossahan on tällä hetkellä aika katastrofi tilanne päiväkodeissa ja tarkkaan piti miettiä, että mihin sitä oman lapsensa haluaa ( ja ei päästy siis sinne minne haluttiin). No tää paikka on tällä hetkellä ihan hevonkuusessa, julkisilla sinne kestää tunnin!!! Mulla kun ei ole korttia tai auto niin mun on pakko käyttää julkisia. Kake pystyy tiettyinä aikoina viemään Heren mutta mä olen pääasialölinen viejä ja hakija. No tämä päiväkoti on kuitenkin toivonmukaan siirtymässä viikolla 8 takaisin sinne missä se olikin. Eli mun koulun viereen, eli erittäin hyvä juttu. Mä myös tein oman työssäopimiseni tässä päiväkodissa, joten mä tunnen hoitajatkin jo ennestään. Eli enemmän tässä on plussaa mutta toi matka.... Sinne pitäisi viedä sen 6-7 viikkoa, vaatii aika paljon asennetta. Saa nähdä miten hermo kestää tunnin kestäviä edes-takasmatkoja. Toivon todella, että ne lumet tulee ennnen ja lumimyrskyt jäävät vähiin. Voi muuten olla, että mä luotan taksin kyytiin vaikka lompakko sitä kestäisikään. x)
No tänään me joka tapauksessa mentiin sinne. Oltiin sovittu, että n. 9 ollaan siellä. No mehän sitten sunnuntaina katsottiin kaikkia mahdollsia vaihtoehtoja läpi ja koko homma alkoi näyttämään aika epätoivoiselta. Kunnes löytyi "hyvä "yhteys, joka kulkee sinne jopa 5 kertaa päivässä. 8.30 aikoihin päästiin kuin päästiinkin päiväkotiin (kahta bussia joutui käyttämään). Ovesta kun astuttiin sisään Here antoi niin tuiman katseen hoitajalle ( saman katseen saa minun äitini ja siskoni xD ), hetken piti sylissä pitää, kunnes huomattiin uudet lelut. Sitten ei äitiä hetkeen edes kaivattu. Ulos kun päästin, niin mentiin muiden mukana. Pari kertaa kävi tarkistamassa, että onhan äiti pysynyt paikoillaan. Eli meidän ensi käynti oli erittäin hyvä, todella positiiviset fiilikset jäi. Here otti hienosti kontaktia muihin lapsiin ja oli todella reipas koko ajan. Näytti tykkäävän. Ensi maanantaina me mennään uudestaan sinne. Takasin päin tullessa Here nukahtikin vaunuihin, oltiinhan me herätty ennen klo 7 jo, Tavallisesti me herätään 8.45 eli ei ihme että väsytti.
Kotiin kun päästiin, me alettiin tekemäään Heren mummille ja ukille joululahjaa. Samanlaiset pitäis myös tehdä kummeille ja parille serkulle. Homma oli erittäin sotkuista mutta Here tykkäsi niitä tehdä.
Nyt syömään ja ulos puistoon! Hyvää maanantaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti