maanantai 30. syyskuuta 2013

Olihan taas hulina-viikonloppu. Mun sisko ja sen perhe muuttivat tänne Porvooseen myös. Mä olin lauantaina luvannut ottaa siskon lapset hoitoon. Tämähän tarkoitti sitä, että mulla oli 5 lasta täällä, joista 4 alle kouluikäistä ( Eli kohta 8v, 5v 2x3v ja omani 1v8kk). Aikamoinen hulabaloo oli ja kun meillä ei nyt kovin iso kämppää ole, ei ainakaan 5:lle lapselle tehtyä. Kakehan ei ollut mun apuna vaan muuttoapuna.
Lapset kun tuli niin siskohan aluksi ilmoitti, että lapsethan ei sit oo syönyt mitään mutta sano niille että ruoka tulee myöhemmin ( öööö, mikä ruoka???) ja sitten selvisi että ulkovaatteet on kotona eikä mukana ( eli ei me sitten mennäkään sinne puistoon niin kuin mä olin suunnitellut). No onneksi oli haalinut kaupasta paljon porkkanalettuja ( joo einestä, hyi mutta lapset tykkää) ja jääkaapissa oli siskonmakkarakeittoa. Siitä sain nyt aluksi lapsille murkinaa.


Olin myös aamulla tehynt ison pullataikinan ja läväytin sen pöytään että leivotaanpas vähän pullaa. Onneksi lpaset olivat innokkaita leipureita ja saatiin todella herkullisia pullia.

Välillä käytiin takapihalla potkimassa palloa ja pomppimassa trampoliinissa. Sekin oli oma juttunsa, kun siskon lapset ovat tottuneet pomppimaan tosi isossa trampassa samaan aikaa. Painotin kovasti, että meillä on paljon pienempi ja siihen ei mahdu kuin yksi kerrallaan pomppimaan. No sehän sujui hyvin niin kauan aikaa kunnes mä käänsin selkäni. No onneksi ei pahoja haavereita käynyt, jonkun hiukusille ja sormille pompittiin, vähän sattui polveen ja kerran Here tipahti sieltä alas. Onneksi meidän tramppa on myös matala mutta välillä piti komentaa lapset sisälle ja että sinne trampalle nyt tosiaan menee vain yksi, PISTE!
Tässä vaiheessa siskolta tulee viestiä, että menee vielä jonkun aikaa. Eli mun piti alkaa katsomaan, että mitäs siellä meidän pakkasessa on. No siellä oli onneksi kinkkukiusausta ja kanakastiketta. Niistä sitten loihdittiin päivällinen ja ihan tyytyväisiltä näyttivät, jälkiruoaksi saivat pullaa ja pillimehut.
Ruoan jälkeen alkoi vanhin, kohta 8v N huutaa ei o tekemistä, tylsää, tylsää, tylsää, ei oo tekemistä. Joten pöydälle paljon paperia, kyniä ja glittereitä, johan tyttö innostui ja lattiakin oli sen näköinen että vähän on hilettä käytetty. x)
Illan päätteeksi pääti vielä heittää poppareita mikroon ja sitten sisko tulikin. Väsyneeltä näytti hänkin. Äärimmäisen kiitollinen oli koska ei kuulema muutosta olisi tullut yhtikäs mitäänn jos lapset olisivat olleet paikalla. Herekin oli nauttinut serkkujen läsnäolosta todella paljon, varsinkin tästä neiti 8-v:stä. :) Se on hyvä ylläpitää serkkujen kaveruutta. Itsellä on läheiset välit omiin serkkuihin, koska kesäisin tuli heidän kanssaan vietettyä todella paljon aikaa.
Kun sisko oli lähtenyt kotiin lastensa kanssa ( n. klo 21), minä havahduin miettimään: koskas mä olen viimeksi jotain syönyt?? No Here nukuumaan ja minä sohvalle syömään. Onneksi Here nukahti suhthelposti, koska oli sen verran rankka päivä ollut hänelläkin. Mä tein mikrossa nopeat lämpimät voileivät ja avasin bissen. Sitten vähän herkkuja ja tv:n tuojotusta. Tuli muuten mullekin helposti uni.


Summa summarum:  Sain kokea miltä tuntuu olla suurperheen äiti ja totesin, että mulle riittää vallan mainiosti 2-3 lasta. x)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti